Ranskalainen säveltäjä Edgar Varèse tarjosi tällaista määritelmää: musiikki on organisoitua ääntä. Mutta on aika vähän ääniä, joita ei ole organisoitu jollakin tavalla. Onko hölkkääjä musiikin tekijä, entä bussikuski, seinäkello, tai cockerspanieli? Ääniähän nämä kaikki tekevät, jossakin järjestyksessä.

Säveltäjä Luciano Berio sanoi asian selkeästi: musiikki on sitä, mitä ihmiset kuuntelevat tarkoituksenaan kuunnella musiikkia. (Berion huomautus herätti närää.)

Semiootikko Jean-Jacques Nattiez muotoili tämän hieman suoremmin: musiikki on sitä, mitä kutsumme musiikiksi.

(Tähän itse asiassa nojaa sanonta "tuo on musiikkia korvilleni.")

Tämän podcastin tarkoitus on ehdottaa, että pysähdyt kanssani hetkeksi miettimään, mistä tässä onkaan itse asiassa kyse?

Musiikin olemusta miettineet filosofit eivät ole päässeet kunnolliseen lopputulokseen, koska tarkastelu on sivuuttanut erään perusasian.

Musiikki on sana.

Millainen sana? Vastaus on monella tapaa yllättävä.